Keskiluokkaisiin pakkoliikkeisiin nykyisin luettava haltioituminen sienistä ei outoa kyllä ole poikinut nimeksikään myrkytystapauksia. Ainakaan mediaan asti. Tai ehkä niistä hyvässä takoituksessa vaietaan.

Väheksytty köyhien ruoka alkoi kelvata suomalaisten emäntien kastikkeisiin vasta 1970-luvulla. Siihen asti niitä kartettiin tuntemattomina uhkina, vaikka tiedettiin osan kelpaavan jopa nautittavaksi.

Venäjällä sienet ovat olleet tärkeä osa ravitsemusta vuosisatoja. Neuvostoliiton aikana sanottiin, että kaikki sienet ovat syötäviä, jotkut niistä tosin vain yhden kerran.

Nykyinen sienihuuma on ällistyttävä. Sivistyksen piiriin sulkeutuakseen on ainakin yksi kuva sienikorista julkaistava sosiaalisessa mediassa. Jos ei ihan tarkkaan tiedä mitä tuli poimittua, ne voi nakata Teslan ovesta ojaan. Ihan varmasti syötävistä saa ruokia, joista voi teeskennellä tykkäävänsä. Eikä siinä, jotkut saattavat tykätä ihan oikeasti. Herkkusienihän on pizzassa ihan ok.

Jo vuosikymmeniä ovat olleet tietyissä piireissä erityisen kiinnostuksen kohteena ns. taikasienet. Psilosybiinisienet, kuten esimerkiksi Suomessakin laajasti esiintyvä suippumadonlakki on luokiteltu huumeeksi. Sen kerääminen, käyttö, hallussapito ja myyminen on laitonta.

Taikasienet aiheuttavat mystisiä ja uskonnollisia kokemuksia, ammattipiireissä verrataan lähinnä LSD-trippiin. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu psilosybiinin olevan mielenterveydelle edullista ja kohentavan mielialaa.

Kokemusasiantuntijoiden haltioitumista näistä luonnon tarjoamista mielenylentäjistä ei ole ainakaan omissa somekuplissa ole havaintoja. Joku on epäilemättä tietämättömyyttään ylpeillyt kuvan kanssa nipulla suippumadonlakkeja ymmärtämättä, että on tehnyt laittomuuksia, josta on säädetty rangaistus.

Takavuosikymmeniltä tunnetaan kaupunkipoppareihin iskenyt metsäinnnostus. Korkonilkkureilla risukossa kompasteleva pitkätukka tiesi tismalleen, minkälaisen sienen perässä ollaan. Ja löytyihän niitä. Tarinan mukaan jopa keikkadösän syylarin jäähtymistä odotellessa nelostien pientareelta.

Tämän sienityypin suosiosta ei nykypäivältä ole tietoa. Sen sijaan kaupungin kirjanoppineet laittavat jo heinäkuun loppupäivinä kivijalan erikoisliikkeestä ostetun design-sieniveitsensä taskuun ja tunkevat värikkäät kumisaappaat jalassa tuttavien mökille juoksentelemaan metsäteiden varsille etsimään kuvattavaa instagramiin.

Alkutaloutta kunnioitetaan ja istutaan sienikorin vieressä ojanpenkalla haikeana, koska tällaisesta idyllistä saa nauttia vain häviävän pieni etuoikeutettujen osa maailman ihmisistä. Herkkusieniä ei tietenkään lasketa, koska ne rinnastuvat lähinnä turkiseläimiin. Selfie uudessa parkatakissa elonkorjuuajan syvän vihreässä taustassa kuvaa hienolla tavalla ihmisen pienuutta luonnon kaikkivaltiaan armeliaisuuden keskellä.

Huonon kuvakulman johdosta mahdollisesti havaittavat silmäkulmien pienet rypyt kertovat ihmiskunnan kasvavasta hädästä, kollageenin voimattomuudesta, toimihenkilö-oravanpyörän paineista ja satunnaisista ilmavaivoista, joista saadaan erikoislääkärin diagnoosi ensi viikon tiistaina. Yksityiselle oli mentävä, koska julkinen ei soittanut puoleen tuntiin takaisin.

Mistä toikin aina muka löytää noita kanttarelleja. Varmaan marketista.