Sivistyneet ja lukeneet ihmiset ennustivat sata vuotta sitten, että autot lentävät 2000-luvulla ja ravitsemus hoidetaan pillereillä. Tulevaisuuden visualisoinnissa nähtiin poikkeuksetta ihmiset pukeutuneina haalareihin, joissa on usein jonkinlaiset olkasiivekkeet. Pukeutumismuodin oikkujen ennustaminen on luonnollisesti hankalaa, koska äärimmäisyydet karkaavat alati ulottuviltamme.

Noin 100 vuotta sitten arveltiin ihmiskunnan keksineen ratkaisut ongelmiinsa seuraavalle vuosituhannelle astuttaessa. Kuussa ja kenties Marsissa käytäisiin kuin junalla Seinäjoella ja muutenkin olisi paljon kosmisempi meininki. Mutta eihän Seinäjoellekaan ole kenelläkään mitään asiaa, joten miksi rampattaisiin kuussa? Kenties arveltiin, että uuden vuosituhannen ihminen on lopettanut työnteon kannattamattomana, joten joutilasta aikaa voi yhtä hyvin käyttää kuureissuun. Olisipahan polaroideja näyttää takkahuoneessa.

Eipä nähnyt ihminen kovin kauaksi, vaikka amerikkalaiset maksoivat nykyrahassa noin 600 miljardia dollaria jo vuonna 1969 parin henkilön kuukävelystä. Jos siellä nyt kukaan edes kävi, varmoja todisteita penätään yhä. Johtavana teknologiakansana (Facebook, Tesla, Apple) Yhdysvallat on aina yltänyt inhimillisittäin arvioituna äärimmäisiin suorituksiin. Presidenttikin ammuttiin 1963 avoautoon useasta suunnasta yhtä aikaa, mutta yhden miehen toimesta.

Mutta sitten tuli vuosi 2020. Anno domini. Se jää historiaan historiaa toistavana kulkutautivuotena. Joskin saattaa jäädä alkanutkin. Nykymedialle Musta Surma on tähän verrattuna varpaan kolauttamista pöydänjalkaan.

Korona jättää monta lähtemätöntä jälkeä ihmiskunnan historiaan: Mitään sanaa ei ole koskaan lausuttu yhtä tiheään yhtä lyhyessä ajassa. Jeesus ja Allah johtavat varmasti kokonaistilastoa, mutta jos puhutaan vaikka puolesta vuodesta, eivät pääse lähellekään.

Tammikuun 1. päivänä 2021 näyttää siltä, että kansainvälistä mediaa ravistellut ilmiö tulee ravistelemaan sitä kovin kourin myös tänä kuluvana vuotena. Voi olla, että kulkutautipandemian yhä piinatessa ihmismielissä asuva syvä epävarmuus alkaa etsiä tukea myös muualta kuin toiveikkaasta rokoteposeerauksesta Facebookissa.

Poikkeusajat nostavat uusia suunnannäyttäjiä, henkisiä johtajia, joille voimme ulkoistaa päämääräajattelun ja ritualisoida arkipäiväämme tarvittavat pakkoliikkeet. Viheliäinen vastustajamme, jonka edessä liha on heikko käy taistelua epätasa-arvoisin keinoin. Se ei kunnioita Geneven sopimusta, eikä ahtaalla tulkinnalla oikein Pariisin ilmastosopimustakaan. Se syö kaikenlaista miestä, naista ja ketä meitä nykyään olikaan.

Usko siirtää vuoria, näin se nykyteknologialla on, ja usko tarvitsee uutta uskottavaa. On mahdolllista, että etäkokouselämän rakohin on haettava uutta vauhtia arkeen mukautuvista riiteistä, joilla yhdessä nujerramme tuon salakavalan vihollisen. Saatta ilmaantua vahvoja viitteitä siitä, että polvien valelu sitruunavedellä on säästänyt tartunnalta, vaikka on ryypännyt tappiin asti hiihtokeskuksen ravintolassa. Sitruunan menekki saattaa lyödä vähittäisketjut ällikällä. Sitruunan kuvia ilmestyy profiilikuviin.

Sitruunan hinta pomppaa pohjoisemmilla leveysasteilla kattoon. Myyntiä säännöstellään. Ahvenanmaalla vaihdetaan tomaatti kasvihuoneissa sitruunaan. Kotikasvatustubettajat keräävät miljoonia. Lapset lähettävät Korvatunturille kirjeitä, joissa toivotaan sitruunaa ihmiskunnalle. Tai ainakin niissä vanhempien Facebookiin laittamissa.

THL:n henkilökunta kulkee poliisivartiossa ja on A-studiossa kevlarliiveissä. Soteministeri on eristetty varuskuntaan jonnekin Keski-Suomeen. Sitruunanepäilijöitä maalitetaan. Viranomaiset myöntävät resurssiensa riittämättömyyden sitruunan salakuljetuksen vastaisessa taistelussa. Sitruunat viedään niiden kasvattajamaista rikkaisiin maihin. Sitruunoita ei riitä edes niitä kasvattaville vähävaraisille paikallisille. EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan perustama United Lemon for Mankind vie kaiken.

Sitruunattomuus johtaa levottomuuksiin eteläisessä Los Angelesissa, Malmössa ja useissa Lähi-Idän kaupungeissa. Sitruunakapina pysäyttää Helsingin liikenteen useiksi päiviksi. Siruunankasvattamoihin tehdään iskuja. Helmikuussa 2021 julistetaan yöllinen ulkonaliikkumiskielto viimeisenä Euroopan maana myös Suomeen. Rajat pysyvät kiinni.

Poikkeuslait astuvat voimaan. Maakuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien rajat suljetaan.

Virustartunnat ovat olleet alkuvuoden 2021 ajan voimakkaassa laskussa, koska rokote näyttää voittavan viruskannan. Rokotevastaisuus on voimakasta Sitruunaliikkeessä. Media pursuaa ristiriitaista tutkimustietoa. Ihmiset välttävät aiheesta puhumista. Maskia käyttämään kykenemättömän tulee kantaa lääkäritodistusta ja keltaista hihanauhaa (#FFFF00 255.255.0, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 429919/2021).

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää 31.3.2021 valtiosalista striimatun puheen, joka näkyy myös televisiosta. Hän ei vetoa, hän käskee. Virus on voitettu, se häviää nopeasti ja rokotus on vapausrangaistuksen uhalla pakollinen kaikille niille, joilla ei vielä ole vahvistettua rokotusmerkintää Suomi.fi:ssä. Eli nyt naama kiinni, rokotus ja mennään eteenpäin. Saatana.

Sitruunan hinta romahtaa. Maskit katoavat yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin. Tosin hyviin tapoihin jää pitää sellaista flunssassa. Käsidesit jäävät ja niitä käytetään. Sairauspoissaolot romahtavat, kesällä on sopivan lämmin ja talvella lunta. Paperilehtien lukemisen lisääntymisestä on nähtävissä viitteitä ja tyytyväisyys joukkoliikenteeseen on kasvussa. Päättäjien osalta luottamuksen palautuminen on ymmärrettävästi hitaampaa.

Kiinassa torielämä on palannut vanhaan normaaliin niin kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.

Mihin tämä elämä meitä mahtaa heittääkään ensi vuonna?