(8.12.2019)

Kaikki itsensä mielestä vähän muita tärkeämmät ihmiset ovat tilittäneet omaa erityislaatuista, sekä myös kipeää suhdettaan kansallisvaltioon, jossa nyt sattuu asumaan, vaikka täällä on pitkä syksy, paljon vääriä mielipiteitä sekä euroopassa populismia.

No, jotenkin se täällä menee, vaikka suurin osa suomalaisista kieltäytyy ilmastonmuutoksesta, suree S-marketissa vähiä rahojaan hintojen pakkonoustessa eikä muuta patistuksesta huolimatta kasvukeskusten keskustoihin.

Demokraattisesti valituilta asiantuntijoilta lainatut ajatuksensa keskenään jakavat yhteisölliset kokoontuvat 6. joulukuuta kannattamaan ja osa vastustamaan erilaisia omiin mieltymyksiin sopimattomia ilmiöitä. Megafoniin huutavat turhautuneimmat, koska heitä ei ole kutsuttu kesytettäviksi presidentin itsenäisyyspäivän tanssiaisiin.

Istuin itsekin sohvalla hämärässä salissa ja mietin omaa tärkeyttäni suhteessa Suomen Tasavallan 102-vuotiaaseen itsenäisyyteen, josta ajasta olen ollut olemassa yli puolet. Hätkähdyttävää, siis enemmän kuin 50%. Se kertonee kuitenkin enemmän siitä, että Suomen itsenäisyyden historia on hämmästyttävän lyhyt, ei siitä, että olisin jotenkin vanha.

Illalla katsoo 2,3 miljoonaa itsenäisen Suomen kansalaista, kun kaikki maan silmäätekevät jonottavat Tasavallan Presidentin ja hänen vaimonsa kättä. Siellä ollaan nöyriä ja toistellaan Yleisradion toimittajille suoraan lähetykseen latteuksia ja kehutaan lutuisia veteraaneja, jotka taistelivat lumihangessa ilman varusteita ja toista kättä ylivoimaista vihollista vastaan, jota silloisena räävittömänä vihapuheaikana kutsuttiin ryssiksi.

(Pitää muuten tarkistaa, hyväksyykö Geneven sopimus vihapuheen sodanjulistuksen myötä. Jos näin on, pitää se ottaa komissaaritasolla esiin Euroopan Unionissa.)

Sitten pohditaan hämillään miten tästä luutuneesta patsastelusta irrotettaisiin tehokkainta identiteettipoliittista self-promoa. Ettei sitten kokouksessa tarttisi olla nolona.

Valtakunnan eliitti saapuu juhliin mielikuvitushahmoinaan, eli tyylikkäinä. Herratkin on mukana. Ja on muitakin. Kenellä on metrilakua päässä ja hirttoköysi kaulassa, kenellä on Pahatar-siivet niskassa. Toistoakaan ei juuri näe, koska puvut on suunnitellut kaksi eri henkilöä.

Kuvansa Ilta-Sanomiin varmistaakseen pitää pukeutua vaikkapa Välimeren valaan vatsasta löytyneestä muovisesta pelastusrenkaasta laadittuun juhla-asuun. Tämän kantaa-ottavan steitmentin Suomen valtakunnantelevisiossa toivotaan saavan maailman ihmiset ajattelemaan epäitsekkäästi. Tai ainakin naapurit ja sukulaiset kateellisiksi.

Linnan kuuman historiallisen tunnelman ja kuuluisan boolin humalluttamana silmien ohi kulkee filminauhana Porvoon valtiopäivät, Bobrikovin murha, Mommilan veriteot, Äyräpään tulihelvetti, tammikuun kihlaus, UKK:n hautajaiset ja Kaurismäen elokuvat.

Nykypäivän otokset kauhistuttavat jäätävästi: äärijärjestöjä, vihapuhetta, syrjintää, kunniaväkivaltaa, piittaamattomutta ympäristöstä, kansan kahtiajakoa, vähäosaisuuden lisääntymistä, kerjäläisiä, omiaan puhuvia pääministereitä.

Mihin tässä vielä joudutaan. Tilastoilla osoitetaan tämän tästä, että koskaan ei ole ollut näin hyvin asiat ja seuraavalla se, että köyhyys ja vähäosaisuus lisääntyy hälyttävällä vauhdilla. Miten mahtaa olla.

Mutta tietysti sota-aikana ei paperikengissä sellaista suhteellisuudentajua ollut kenelläkään verrattuna tiedonvälityksen kulta-ajan nykyihmisiin, jotka kulkevat omat kuvat ja google taskussaan. Kuuntelevat lukutaidon heikennyttyä joukkoliikenteessä moderneja klassikoita ja Yle Puheen aamulähetystä.

Yllämme kaartuvan pohjoisen tähtitaivaan alla pohtii maailman koulutetuin kansa tunteiden myrskyssä sitä, että veriuhri raaoissa taisteluissa oli välttämätön ja siitä olemme tietysti kiitollisia, mutta globaali tasa-arvo ja ilmastonmuutos, vihapuhe ja populismi on heittämässä sen kaiken hukkaan, koska on niin paljon ihmisiä, jotka eivät sitä ymmärrä.

Rauhanomaisen rinnakkaiselon ja kansantalouden positiivisen kehityksen ehtona on rikkumaton komitearauha ja vakiintunut puoluepolitiikka selkeine urapolkuineen.

Eikä kaikkien mielestä se sankarihaudoilla pomppiminen tässä nyt auta. Vaikka Suomen itsenäisyys on sinänsä ihan ok.