Ursula se marssii luodinkestävät sukkahousut jalassa ja hiuksista tehty kypärä päässä luodikestävään puhujapönttöön ja sanoo uskottavasti englantia sortaen että me voitetaan. Siis Ukrainan kansa taistelee, ja jos ne häviää, niin ne häviää, mutta jos lopputulemana on kuin ihmeen kaupalla jotain voitoksi naamioitavaa, niin me on voitettu.
Suomea EU:n kovissa luissa ja ytimissä edustaa yksinoikeudella vihaisen oloinen tummaverikkö, jonka rasvaprosentti kertoo Ursulan tasoisesta tahtohenkilöstä joka ei pelleile jos niikseen tulee. Vanhaa aikaa ovat ryppysissä puvuissaan löntystävät ukot ja paksuposkiset blondit. Niistähän näki, ettei ne uskalla mistään päättää. Ne olivat taitamattomia tukkilaisia istumassa ajopuulla.
Uuden polven mustatukkainen, mutta vahvanahkainen tekee koviakin päätöksiä tuosta vaan. Hän näyttää sisäistä vaihtoehtorokkaria vaivoin peitellen kaapinpaikan vaikka koko EU:n korkokenkäjengille. Hän ei käytä google-kääntäjiä, pikemminkin silmänkääntäjiä. Suomessakin jokunen alle 40-vuotias yhdyssanat taitava apuihminen on opetellut käyttämään sitä yhtä totuutta useissa erilaisissa ilmiasuissa.
Kun lähes kaikki politiikan koulutustasot läpikäyneet alkavat olla palkkatöissä milttoneissa ja muissa harhautusosakeyhtiöissä on huomattu, että triathloneja ei tarvitse enää suorittaa. Riittää kun kerrotaan että on suoritettu. Laitetaan kuvituskuvaa ja punaista naamaa vain instaan. Tämä strategia on ollut taiten käytössä vähintään vuosikymmeniä maissa, joita Helsingin Sanomien kolumneissa moititaan ja pilkataan. Lännestä itään.
Mutta jos valitaan totuudessa pysyminen, niin totuus on tietenkin kaikille sama, mutta sen pitää näyttää kullekin omalta.
Joillekin totuus toimii peiteltynä ylenkatseena vanhempia ikäluokkia kohtaan. Joillekin kuvina hankeen nääntyneenä ulkomailta tulleena kerjäläisenä, joka ei pääse hammaslääkäriin samana päivänä. Joillekin se on hyvinvointiyhteiskunnan pään menoksi alati juonia punovan markkinatalouden kukistaminen Suomen tavallista ihmistä piinaamasta. Ja bussilipun hintoja nostelemasta.
Hyvänä ja ensi talvena suorastaan kylmäävänä esimerkkinä sähkön hinta. Kahvinkeitto voi maksaa iltamedian mukaan tammikuussa 70 euroa kuppi. Markkinavoimat ei piittaa yksittäisen suomalaisen sähkölämmitteisessä talossa hytisevän äänestäjän hyvinvoinnista.
Suomalainen päättäjä sen sijaan on valmis antamaan vaikka virtuaalisen palttoon päältään pelastaakseen äänestäjän talven yli äänestämään ensi kevään eduskuntavaaleissa.