Kaupungin paperinmakuisesta informaatioviidakosta löytyy paljon erilaisia julistuksia ja iskulauseita milloin mistäkin tärkeästä. Internettiä on tuhlattu säästämättä sisäpiirin hallintokieltä ja modernia konsulttislangia pursuaviin näkyihin ja visioihin.

Muiden muassa Helsingin merellisestä strategiasta ei tule juuri muuta mieleen kuin pari vuotta sitten kovalla metelillä lanseeratut vuokra-soutuveneet.

Stadi on leimallisesti rannikkokaupunki. Helsingin niemeä ympäröi yhdeksi maailman kauneimmista aiheellisesti väitetystä saaristoista. Saaristoluonto on tuttu ja tärkeä rannoilla asuville tai ulkoileville sekä veneilijöille. Ei-veneilevälle kaupunkilaisille saaristo on esillä ainakin kaupunginosien nimissä. Lauttasaari, Lehtisaari, Kuusisaari, Jätkäsaari, Hernesaari, Vuosaari, Korkeasaari, Kulosaari, Seurasaari. Ja saaria ne ovat Skatta, Laajasalo ja Santahaminakin.

Ja jos botskilla lähtee itään tai länteen, saaria riittää lukematon määrä ihmeteltäväksi, varsinkin nyt, kun Puolustusvoimat on yksinoikeudestaan niistä suureen osaan luopunut.

Kun katsoo karttaa (kts. kuva), niin ensimmäisenä tulee mieleen mahdollisuudet säännöllisten joukkoliikenneyhteyksien järjestämiseen vesireiteille. Karttaa katsomalla havaitsee nopeasti ne lyömättömät mahdollisuudet yhdistää kaupunginosia toisiinsa. Ja joo, talvi on välillä, mutta liikennöi stadi Suomenlinnaankin säännöllisesti.

Ankara asuntorakentaminen jyllää Helsingin rannoilla. Ja kun saaristossa ollaan, niin maayhteyksien kautta saatetaan joutua kiertämään kaukaakin, jotta pääsisi kivenheiton verran salmen yli toiseen saareen tai mantereelle. Keskustan itäpuolella Kruunuvuoren seudun uudet kerrostalokeskittymät on osin myyty siltayhteydellä Hakaniemeen. Helsingin kunnianhimoista asutuspolitiikkaa mukaillen on asukkaiden matkaa Hakaniemeen päätetty lyhentää sillalla. 350 miljoonaa euroa veronmaksajille kustantavaa siltaa pitkin pääsee kävellen, raitiovaunulla ja polkupyörällä. Autoliikennettä ei sillalle jostain syystä kelpuuteta, mutta kai se on hyvä niin. Niillä joutaa kiertää. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisi uudet ratikkakiskot vedetty suoraan rautatieasemalle, mutta näin höpökkääseen toteutukseen ei sentään lähdetty.

Kun taas katsotaan karttaa, niin tulee mieleen monta asiaa. Ihan ensimmäiseksi ei tulisi mieleen rakentaa Kruunuvuorenselän yli siltaa. Sen sijaan lauttayhteydet olisivat luontevinta joukkoliikennettä yhdistämään saaria ja niemiä toisiinsa. Päästöttömillä sähkölautoilla yhteydet olisivat vaihtelevillakin reiteillä noin kymmenen kertaa halvemmat kuin vaikkapa tämä siltayhteys. Fillari kulkee hyvin lautalla mukana. Enkä jaksa uskoa siihenkään, että ihan kaikki lähtevät arktiseen viimaan taittamaan talvista työmatkaansa korkealle sillalle.

Kartalta voi kukin katsoa mihin kaikkiin paikkoihin lautta tarjoaisi helpoimman ja nopeimman yhteyden. Siis Kauppatorin lisäksi. Voisi vaikka ajella Lauttasaaresta Vuosaareen pelaaman golfia.

Liikenteen nopea sähköistyminen tuntuu yllättäneen jopa yleensä tanakassa etunojassa olevat konsultit, mutta myös yltiöedistyksellisenä mielellään esiintyvän kaupunginvaltuuston.

Ikivanhoihin kaavapäätöksiin nojaten tahdotaan väkisin riistää mahdollisuudet olla esimerkiksi etulinjassa hyödyntämässä lähitulevaisuuden kestävintä logistiikkamuotoa, eli sähköistä lentämistä pystyttämällä lähiö Malmin lentoasemalle. Tai kurittamalla saaristoluontoa ja rikkomalla avoin merimaisema betonilla ja raudalla.

Minusta tämä on paitsi kovin vanhanaikaista, niin myös perin taantumuksellista.

Oma lukunsa tulevaisuudessa todennäköisesti erehdyksenä pidetyistä hankkeista on vallata läntisessä saaristossa rakennusalaa valtavilla merentäytöillä. Lauttasaareen lännessä kiinnittyvään Koivusaareen on metronkin kannalta järkevää rakentaa, mutta moninkertaistamalla rakennusala kokoamalla sen ympärille täyttömaasta tekosaari on liioiteltua ja rasittaa kohtuuttomasti meriluontoa. Ympäristöluvat ovat vielä haussa, joten saattaa vielä ns. muuttua hovissa.

Helsingistä kun ei myöskään kaavavaranto ihan heti lopu kesken.

PS. Tämä voimassa olevan yleiskaavan (2016) selostus kannattaa käydä läpi. Osa yltiöpäisimmistä suunnitelmista on jo torpattu oikeusasteissa ja maailmakin on muuttunut aika paljon. Saattaisi kaivata uutta arviointia.

PS2 Ai niin, numeroni on kuntavaaleissa 273. Saa äänestää jos tahtoo. Valtuusto päättää mm. kaavoista ja yritän edustaa kaupunkilaisjärkeä päätöksenteossa. Kohtuullisen asumisviihtyisyyden ja verorahojen perään katsominen ei ole nimbyilyä.