Tuulella käyvä hyvinvointiyhteiskunta on vuosisadan sosiaalinen innovaatio

Meistä kukin tavoittelee koko ajan jotain. Enemmän, parempaa, arvostetumpaa, kivempaa. Ja mielellään enemmän kuin toisilla. Eli yksinkertaisesti valtaa suhteessa toisiin.

Hallitseva keskiluokkainen elämäntapa on verojärjestelmää ylläpitävä pakkoliikkeinen sarjatoiminto, joka perustuu uskoon hallinnon oikeudenmukaisuuteen ja kaikkivoipaisuuteen. Ei suinkaan mihinkään taikauskoon, vaan tapaan uskoa samaan, kuin olettaa muiden samanlaisten uskovan. Päätökset vaikeista asioista voidaan kyseenalaistamatta ulkoistaa valtion ja kunnan päälliköille sekä ministereille. Kun muutkin näin näyttävät ajattelevan.

Ihmisyhteisöjen kilvoittelu toteuttaa alati samoja ikiaikaisia mekanismeja. Suomalaisiin koteihin myytiin muutama vuosikymmen sitten valtava määrä tietosanakirjoja, nahkaselkäisiä kaunokirjallisuussarjoja ja kalliisti koristeltuja perheraamattuja. Niihin varojaan sijoittanut halusi ensisijaisesti todistaa itselleen ja muille osallisuutta tai pyrkimystä norminmukaiseen hyvinvointiin. Toissijaisesti haluttiin taata lapsille mahdollisimman helppo tie toisintamaan totuttua elämäntapaa ja tuottamaan lisäresursseja perhepiiriin.

Tänään näkyvälle paikalle polttomoottorin sijasta akulla käyvän henkilöautonsa lataukseen jättävän henkilön moraalinen ylemmyys ei poikkea mitenkään tunteesta, jonka herätti aikoinaan tuliterä osamaksuvolkkari korttelin ensimmäisenä autona. Vaikka ensin mainitun yksityisauton kauppakeskuskäyntien edellyttämä energia tuotetaan pääsääntöisesti laajaa moraalista norminärkästystä herättävillä fossiilisilla polttoaineilla.

Maailma on ihmeellinen, ihminen aina samanlainen.

Ihmisillä näyttää olevan nykyisin liian vähän aikaa toisten ihailuun. Sosiaalinen media takaa palstatilaa jokaiselle, mutta tavallisen elämän huippuhetket eivät ylitä uutiskynnystä edes lähipiirissä. Yhteisöllisyyden väitetään olevan erityisen tärkeää, vaikka kaikki merkit viittaavat juuri päinvastaiseen: hedonistisia ja narsistisia piirteitä käsittävän elämänasenteen vahvistumiseen.

Tämä näkyy esimerkiksi alati yltyvänä vaatimuksena persoonallisuuteen liittyvien poikkeavien erityispiirteiden kirjaamisesta vauhdikkaasti pitenevälle normilistalle. Kannetuilla veroilla järjestettävät yhteiskunnan palvelut vaativat vuosi vuodelta lisää resursseja ja siten lisääntyvää tuottavuutta, jonka tavoittelua yksilöiden erilaisten mieltymysten ja ominaisuuksien erityinen huomioiminen ei tee ainakaan helpommaksi.

Oikeudenmukaisuudesta on tullut mielipidekysymys ja ryhmässä toimitaan yksilön ehdoilla. Aika kaukana yhteisöllisyydestä saati suvaitsevaisuudesta.

Pyörremyrskyksi yltyvän mielipideriitelyn lomasta on vaikea hahmottaa kehityskaaria. Yksi asia näyttää kuitenkin selvältä. Yhteisöllisyys tarkoittaa joukon korostamista suhteessa toiseen joukkoon. Yhden henkilön kokemus paremmuudesta heijastuu joukosta, jonka itselle tärkeä ominaisuus erottaa muista joukoista.

Tylsän keskiluokkaisen materialismin päälle on aina rakenneltu mitä ihmeellisempiä moraali- ja normijärjestelmiä. Nykyisin älyllisesti vetelää keskiluokkaista erottumisjärjestelmää edustaa faktatiedon kohottaminen kyseenalaistamattomiksi uskonkappaleiksi.

On toki aina ollut niin, että jonkin oppiarvon, kuten professorin tittelillä varustettu on absoluuttisen tiedon ruumiillistuma. Vähän samoin, kuin lääkärin oletetaan automaattisesti tietävän kaiken ihmisen terveydestä ja etenkin sairaudesta. Tai noitatohtorin kaikesta edellä mainitusta.

Kun niinsanottuja tieteellisiä faktoja aletaan syntetisoida poliittisiin tarkoitusperiin sopiviksi päädytän tilanteeseen, jossa faktat synnytetään palvelemaan poliittisia tarkoitusperiä.

2020-luvun suomalaista ei voi millä tahansa uskomusväitteillä huiputtaa, tarvitaan asiatietoa, eli faktaa. Toki poliittisesti kanonisoitu riittää, koska halua, aikaa tai mahdollisuuksia ei yksilötason faktantarkistukseen ole.

Hyvinvointiyhteiskunta on syntynyt kilpailun mahdollistamasta kasvusta, jota ymmärrettävästi ja tarpeeseen on syntynyt ajan saatossa kontrolloimaan laaja virkakunta ja vaikkapa ammattiyhdistysliike. Kasvun paradigman hyytyessä jäljellä on tarpeettoman suuri koneisto. Kontrolli elää kontrolloitavasta ja perustelee tarpeellisuuttaan kontrolloitavan tahallisesta pyrkimyksestä pimittää vähinkin kontribuutio yhteiskunnalta.

Tämä ei pitkään toimi.

Liian korkeat verot ja kahlitsevat reunaehdot tappavat veronmaksumotivaation yksilöiltä ja yrityksiltä. Motivoinniksi ei riitä abstrakteilla uhkilla pelottelu. Liian moni hyvinvointiyhteiskunnan äänekkäistä promoottoreista on riippuvainen toisten riskinotosta ja työstä.

Olemme siirtymässä historiasta tulevaisuuteen, mutta hyvinvointiyhteiskunta, eli tulonsiirrot rahoitetaan joka tapauksessa edelleen kateudella. Tarvitaan jatkuvaa talouskasvua, jotta syntyisi jaettavaa arvoa. Yhteiskunnan poliittisesti ohjatut tiederahat sijoitetaan inhimillisen työpanoksen minimointiin ja toimintoprosessien yksinkertaistamiseen, eli käytännössä digitalisaatioon.

Tämä tarkoittaa siis ihmisen panoksen kysynnän vähentymistä. Vähentyvä kysyntä kohdistuu yhä enemmän erityisen resurssirikkaisiin yksilöihin. Samat päättäjät kuitenkin kertovat vakavalla naamalla, että työ on kaikkien perusoikeus. 

Nyt ihmetellään, kun koululapsilla on kaikki maailman tieto sormiensa päissä, mutta normittuminen ei sujukaan vaivattomammin. Käsittämättömiä vieraista maailmoista mongertava nuori on kuin tekoälyllä varustettu Spinning Jenny, jonka vieressä ihmetellään suureen ääneen, miksi ei kudonta tehostu, vaikka vehkeen kylkeen on teipattu oppiva algoritmi.

Jokseenkin surkuhupaisaa on ajatella, että mikäli yhteiskunnallinen päätöksenteko alistetaan tekoälylle, se todennäköisesti poistaisi ensi töikseen päätöksenteosta epärationaalisen poliittisen elementin.

PS Sosiaalinen media on tehnyt meidät tietoiseksi toisistamme. Ymmärämme paljon paremmin, kuinka vaikeita vastustajia ja to-del-la ärsyttäviä muut ihmiset ovatkaan.

PS2. Kuntavaalit Helsingissä. Numeroni on 273.

Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s